Metsästyskoirana
Saksan metsästysterrieri on saksalaisten metsästäjien nerokkuuden tuote. Luoda niin käyttokelpoinen koirarotu metsästykseen ei ole mikään huono homma. Saksalaiset oivalsivat varhain tärkeyden omistaa metsästyskoira jota voi käyttää melkein kaikkeen metsästykseen. Tavalliselle metsästäjälle, joka ei pysty pitää montaa erikoistunutta koirarotua, saksan metsästysterrieri on ajateltu toimivan kun “multitool”. Saksan seisojat, Münsterit jag Weimaraanit ovat muita saksalaisia rotuja jotka ovat ajateltu toimivan monipuolisena metsästyskoirana. Näistä roduista ainoastaan saksan metsästysterrieri on kooltaan pieni ja jolla on ominaisuudet käyttää maan luolilla.
Alla valikoima eri tapahtumista:
Villisikajahti
Meidät on kutsuttu alueelle jossa löytyy paljon villisian jälkiä mutta missä ei oo tullu ammutua pariin vuoteen. Ensimmäinen alue, tiheä kuusisto jonka läpi oli tunkeutua. Diva saa käskyn ja lähtee heti etsimään. Jo 3-4 minuutin kuluttua toiminta alkaa ja illisiat ohittaa metsästäjän joka ei saa hyvää tilannetta. Ajo menee alueelta ulos ja Diva keskeyttää jag palaa takaisin. Ennen Diva paalaamista olen jo havainnut vilahduksia villisioista jotka ovat jousseet minun ympäri. Lähetän Divan uudestan ja heti uutta toiminta. Hän haukkuu intensiivisesti ja ajo on minua hyvin lähellä. Kiipeän varovasti pienele kukkulalle ja nään villisian tulevan minua kohti. Ase olkapäälle ja odotus oikeaa tilannetta. Kun villisika 30 metrin päässä laukaus kaikuu ja vuoden vanha sika kaatuu.
Karhu Venäjällä
Olemme syvissä Karjalan metsissä Venäjällä ja ajatus on käyttää karhukokeissa. Diva ei ole ikinä nähnyt karhua, ei edes rautojen takaa ruotsissa. Mutta kun hänet lasketaan vapaaksi ja hän vainuaa karhun ei hän epäröi hetkeäkään. Karkealla haukulla hän antaa karhulle kunnon haukkumiset joka hetkittäin ärtyy ja näyttää sen pienillä huokkäyksillä. Diva on sen verran ovela että hän lisää etäisyyttä kun tuntuu olevan liian vaarallista. Joskus hän katsoo minuun på, hänhän on tottunut että isäntä tulee kohta ja ampuu. 10 minuutin kuluttua olen nähnyt sen mitä halusin ja kutsun hänet takaisin.
Jäljestys
Kaverijahti Xillon isännillä. Xillo, joka myös on Divan isä on tottunut jahtikaveri. Hänen ansiostaan kauris tulee passille ja kivääri raikuu. Kauris näyttää olevan haavoittunut mutta rientää kun Xillo lähestyy haukkuen. Xillo seuraa kaurista mutta hiljentyy pian ja palaa takaisin. Ampumapaikalla löytyy valeaa verta ja jonkun verran karvaa. Seuraamme verenjälkeä tielle jossa kauris nähtiin sen ylittävän. Tuumimme että tämä on helppo nakki ja että kauris on kuollut ja makaa lähistöllä. Mutta saimme syöda omamme sanamme. Diva, joka on saanut leväta autossa aamun hirviajon jälkeen saa tämän tehtävän. 150 metrin jäljestämisen jälkeen löydämme ensimmäisen makuupaikan. Näemme runsaasti verta ja pieniä paloja keuhkoista. Jäljestämme taas 50 metriä tiheän kuusiston läpi purolle. Täällä löydämme lisää verta missä kauris on hypännyt ja kääntynyt 90 astetta ja jatkanut puroa pitkin. Mutta missä on kauris ja miten se pystyy liikkua ilman verta jag keuhkoa? Diva alkaa käydä kuumana ihan kuin jotakin on tapahtumassa. Hän haluaa ylittää puron taas ja samassa silmänräpäyksessä havaitsemme kauriin joka rientää täydessä vedossa. En pysty ymmärtämään että tämä olisi sama kauris ja valitsen pitää Divan jäljestyshihnassa. Mutta kun tarkastan alueen en voi muuta kuin todeta että päätokseni oli väärä. Se oli sama kauris jota ammuttiin. Efter några minuters vila fortsätter vi och Diva spårar tillbaka mot skottplatsen. Jatkamme jäljestämistä ja tulemme kukkulalle jossa epäröin jos Diva todella on oikealla jäljellä kun hän seuraa takasinpäin ihan samaa jälkeä josta tultiin aikasemmin. Samalla kun käännyn taaksepäin sanoakseni että Diva ehkä jäljestää takajälkeä hän näkee kauriin joka jällen yrittää pakoon. Mutta ennen kuin kauris kerkeän pakoon Diva on sen kurkussa ja vetää sen maahan että pystyn jousta sinne ja lopettaaman.
Luolametsästys
Suoraan villisianhaukkumisesta meidät oltiin kutsuttu Hammarlundaan tarkastaa pari ”kuumaan” luolaa jossa on useasti nähty kettua. Valitettavasti lumi oli sulannut pari päivää aikasemmin, mutta meinattiin kumminkin kokeilla. Kaksi isoa hiekkaluolaa joen varrella jotka ovat tarkastuksen tarpeen. Lähetän Divan joka lyhyen vainumisen jälkeen lähtee kuin luoti. Hän on ju saanut kokemusta ja oppinut jos luolassa on ketään kotona vai ei. 5 minuutin kuluttua hän tuleen maan pintaan “kertoakseen” että hän on löytänyt jotakin ja lähtee takaisin alas. Aika kuluu ja emme kuule mitään. Ulvova jääkylmä tuuli ruoskii meitä ja kylmyys tunkeutuu luihin asti. Olen vähän huolestunut kun nyt on mennyt jo puolituntia ja hän ei ole käynyt “tiedottamassa” niin kuin hänen on tapana. Kutsun hänta ja parin hetken kuluttua hän ilmestyy. Hän on saanut aika paljon kuonoonsa mäyrälta ja päätäämme keskeyttä ja koittaa seuraavaa luolaa joka on vain 30 metrin päässä. Tällä luolalla on ketunjälkiä hiekassa. Uusi yritys ja kuulemme Divan täydessä vedossa. Maa tärisee ja hän vaikuttaa olevan kovassa iskussa. 5-7 minuutin kovan työn ansiosta Diva hiljentyy ja kettu joka on valinnut paeta tulee ulos. Pako loppuu kyllä pikaisesti ja kettu pyörähtää ruohikkoon kun hauliparvi osuu siihen.
Sorsametsästys
Diva ja springelin spanieli, lähetetään kaislikkoon että sorsat nousisivat lentoon. Kummatkin koirat työskentelevät ansiokkaasti ja seka ampujilla että koirilla on paljon tekemistä. Kun ampujat tehneet työnsä riista haetaan ja istumme odottamaan iltasorsia. Kun on aika taas hakea ammuttu ristaa Diva saa kovan tehtävän löytää myös haavoittuneet linnut jotka piileksivät tiheässa kaislikossa ja rantaviivan alla. Haukkumalla ja karkoittamalla kaikki haavoittuneet sorsat paljastuvat, isäntä saa ne ammuttua ja loputkin saadan talteeen.